Kuvaus
Juha Wiberg ja Tuomo Kivinen ovat Sleekin maailman parhaita ohjelmistoarkkitehteja ja ökyprovisiopalkka-IT-konsultteja. Tänään puhumme kestävästä ja vastuullisesta liiketoiminnasta IT:n näkökulmasta.
Kyse on systeemisestä, jatkuvasta tasapainottelusta: kun vedät yhdestä narusta, toinen kiristyy. Viitekehykseksi nostetaan perinteinen triple bottom line (talous–ympäristö–sosiaalinen) ja lisäksi kulttuurinen ulottuvuus (ammattitaito, käsityöläisyys, osaamisen siirto).
Shownotes :
Hyvä hakkerit -kirja Janne Kalliola :n Linkedin posti Startup -käsikirjasta Muistiinpanot:
Taloudellinen kestävyys = elinkaarikustannusten optimointi: ylläpidettävyys, modernisoitavuus, ymmärrettävä arkkitehtuuri ja dokumentointi. Pilven ylimitoitus (“varmuuden vuoksi” ostaminen) on sekä taloudellisesti että ekologisesti kestämätöntä. Hyvä käytäntö: resursointi alhaalta ylöspäin (etsitään minimiresurssit, joilla toimii hyvin). Sosiaalinen kestävyys kehitystyössä = ei burnout-kulttuuria, kuormitus tasaisesti, osaaminen jakautuu (ei sankaririippuvuutta). Sosiaalinen kestävyys käyttäjille = saavutettavuus ja inkluusio; tarvittaessa vaihtoehtoiset palvelukanavat. Tietoturva on sosiaalinen kestävyyskysymys: tietovuodot voivat aiheuttaa vakavaa inhimillistä haittaa. Ekologinen kestävyys = turhan laskennan ja resurssikulutuksen minimointi (esim. CI/CD:n turhat buildit, tuplasuoritukset). Datakeskusten ja AI:n kasvu nostaa energian ja veden riittävyyden sekä sähköverkon kapasiteetin rajoitteet keskiöön. Materiaaliriippuvuudet (harvinaiset maametallit, toimitusketjut) kytkeytyvät IT:n ympäristö- ja geopoliittisiin riskeihin. AI/vibe coding on kaksijakoinen: voi tehostaa, mutta voi myös lisätä “höttösoftaa” ja kokonaiskulutusta, jos syntyy paljon turhaa. “Tekoäly-köyhyys” (pääsyn eriarvoisuus) nostetaan sosiaaliseksi riskiksi. Kulttuurinen kestävyys = käsityöläisyys, ammattiylpeys, mestari–kisälli, juniorien mukaan ottaminen ja osaamisen siirto. Kestävyys ei välttämättä “maksa” – usein se säästää: tehdään vain tarpeellinen, optimoidaan resursseja, vältetään uusiminen. Siirtymä kestävään tekemiseen voi aiheuttaa alussa “kuprun”, jos lähtötilanne on huono. Painotus ratkaisukeskeisyyteen: vältetään polarisoivaa “ei saa” -ajattelua ja tunnustetaan ilmiöiden moniulotteisuus.
Sleek | Tehdään nykyhetkeen oikeasti hyvä työpaikka
