Kuvaus
Uuden oppiminen mahdollistuu vasta kun hyväksyy epäonnistumisen riskin. Alisuoriutuminen tai kokonaan yrittämättä jättäminen on tapa hallita tulevaa ja vältellä epäonnistumisesta syntyviä negatiivisia tunteita. Tällöin ei tule haastaneeksi itseään eikä siten asetu alttiiksi mahdolliselle epäonnistumiselle. Yksi improvisaatioteatterin tunnetuimmista periaatteista on ”moka on lahja”-teesi, jolla pyritään kesyttämään epävarmuutta ja suorastaan syleilemään ”virheitä” uutena mahdollisuutena. Mutta voiko tätä asennetta sälyttää kaikkeen elämään, vai onko naivia kehottaa ihmisiä tuomitsevuuden sijasta näkemään epäonnistumisessa mahdollisuuden uuteen?
